Helsingin yliopistomuseon toiminta 2010
Museon tehtävä
Yliopistomuseon tehtävä on vaalia Helsingin yliopiston kulttuuriperintöä, ylläpitää sen kokoelmia ja välittää näyttelytoiminnalla tietoa yliopiston historiasta. Pitkän aikavälin visiossa museo on tehokas ja ajanmukainen edelläkävijä, jonka elämykselliset ja vaikuttavat näyttelyt tavoittavat niin koko yliopistoyhteisön kuin suuren yleisön. Vuonna 2010 Yliopistomuseo toteutti tehtäväänsä ja rakensi pohjaa visiolleen.
Yliopistomuseon henkilökunta
Vuoden 2010 aikana museon vakinaisessa henkilökunnassa ei tapahtunut henkilömuutoksia. Museoamanuenssi Jaana Tegelbergin tehtävänimike vaihtui hänen toimenkuvaansa vastaavaksi kokoelmapäälliköksi. Muun vakinaisen henkilökunnan muodostivat museonjohtaja Sten Björkman, toimistosihteeri Anne Hietala, museoavustaja Timo Huvilinna, näyttelyvalvoja Mikko Lumme, näyttelyvalvoja Riitta Rantala, museoamanuenssi Henna Sinisalo sekä myyjä Alexandra Tuominen.
Museolla oli vuonna 2010 kaksi tilapäistä työntekijää ja kaksi harjoittelijaa.
Kokoelmanhallintajärjestelmän uusimisprojektiin kiinnitettiin määräaikaiseksi projektisuunnittelijaksi Susanna Hakkarainen. Projekti jatkuu vuonna 2011. Observatorion esineistön inventaarioprojektiin kiinnitettiin FM Johanna Laitakari 3,5 kuukaudeksi. Kesäkuukaudet museolla työskentelivät harjoittelijoina Elina Lindroth ja Minna Eriksson, jotka myöhemmin työskentelivät myös oppaina. Muita oppaita olivat Hanna Pärnä, Per-Erik Sjöström, Sini Näppä ja Johanna Ekman.
Museon henkilöstö on jaettu kokoelmatiimiin ja palvelutiimiin. Tiimejä vetävien kokoelmapäällikön ja toimistosihteerin sekä projektien vetäjien rooleja selkiytettiin.
Henkilökunta osallistui Valtakunnallisille museopäiville Kotkassa sekä muihin kotimaisiin alan tapahtumiin, kokouksiin ja koulutuksiin.
Toimintatilat ja organisaatio
Vuoden 2010 keskeisin muutos Yliopistomuseon organisaatiossa ja toimintaympäristössä oli vuonna 2012 avattavan Helsingin observatorion sijoittaminen osaksi museo-organisaatiota. Tähtitieteellisen yleisökeskuksen luominen hallitsee museon toimintaa vuosina 2011-12. Yhteistyökumppaneita projektissa ovat Tiedekeskus Heureka, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, LUMA-keskus, Helsingin kaupunki ja tähtitieteen oppiaine, jotka ovat kaikki myös edustettuina Observatorion ohjausryhmässä. Vuonna 2010 museo inventoi Observatorion kulttuurihistoriallisesti arvokkaan esineistön, siirsi kokoelmavarastoihinsa noin 500 uutta tähtitieteellistä esinettä sekä aloitti keskuksen toiminnan ja näyttelyiden suunnittelun. Museo osallistui myös tiiviisti Observatorion peruskorjauksen suunnitteluun.
Observatoriosta inventoitiin sekä hienoja vanhoja huonekaluja että arvokkaita tähtitieteellisiä tutkimuslaitteita. Valokuva Timo Huvilinna 2009.
Yliopistomuseon, luonnontieteellisen keskusmuseon ja yliopiston teknisen keskuksen yhteinen selvitystyöryhmä jatkoi vuoden aikana työtään pyrkien löytämään pysyvä ratkaisu museoiden kokoelma- ja toimintatiloille. Ryhmä jättänee loppuraporttinsa keväällä 2011.
Kokoelmat
Museon kokoelmat muodostuivat vuoden 2010 lopussa noin 125 000 kokoelmaobjektista, joista 43 748 on esineitä ja 61 765 valokuvia. Näistä hieman alle puolet on luetteloitu. Vuoden 2010 merkittävin kokoelmakartunta oli Observatorion havaintovälinekokoelman siirtyminen museon haltuun. Kokoelma käsittää lähes 500 objektia.
Yliopistomuseo liittyi vuonna 2010 Työväenmuseo Werstaan vetämään kokoelmahallinnan museokonsortioon, jolle Eduix Oy on kehittänyt avoimelle lähdekoodille perustuvan Akseli-kokoelmanhallintajärjestelmän (verkkoversiona Arjen historia –konsortio). Projektia varten museolla oli vuonna 2010 käytössään yksi tilapäinen työntekijä. Projekti jatkuu vuonna 2011 museon vanhojen järjestelmien kokoelmatietojen konvertointina Akseli-järjestelmään sekä näiden tietojen tarkastamisena.
Näyttelytoiminta
Vuoden molemmat vaihtuvat näyttelyt , 9/2009 – 8/2010 Iholla – Yö- ja alusasuja käsityötieteen kokoelmista -näyttely ja 9/2010 – 8/2011 Hameiden hidastamat – Suomen ensimmäiset naislääkärit -näyttely, toteutettiin visuaalisesti, sisällöllisesti ja teknisesti korkeatasoisina pyrkien uutta luovaan, elämykselliseen näkökulmaan. Markkinoinnissa keskityttiin vaihtuviin näyttelyihin ja haettiin niiden aihepiiriin liittyviä markkinointikanavia ja verkostoja. Markkinointiin liittyen kehitettiin myös museon tapahtumatuotantoa esimerkiksi Taiteiden yönä. Molemmat näyttelyt olivat lisäksi yhteistyön tulosta: Iholla toteutettiin yhteistyössä Käsityötieteen laitoksen kanssa ja Hameiden hidastamat toteutettiin yhteistyössä Finska Läkaresällskapetin kanssa.
Hameiden hidastamat -näyttelyssä esiteltiin mm. tuleva lääketieteen professori Laimi Leidenius (2. vas.), joka opiskeli herraseurassa 1900-luvun alussa. Anto Leikolan kokoelma.
Museokävijät
Yliopistomuseo kehitti vuonna 2010 toimintaprofiiliaan ja keskeisiä menestystekijöitään: näyttelytoimintaa, markkinointia ja kokoelmien hallintaa. Museon kokonaiskävijämäärä nousikin 9 733 henkilöön eli määrä lähes kaksinkertaistui edellisvuoteen nähden. Tärkein tai ainakin hyvin keskeinen syy tälle voimakkaalle nousulle lienee kuitenkin museon muuttuminen pääsymaksuttomaksi vuoden 2010 alusta. Museon tilojen vuokraus pysyi entisellä tasolla, yhteensä 143 tilavuokrausta.
Kansainvälisyys
Yliopiston henkilökunta kuuluu ja toimii alan eri kansainvälisissä organisaatioissa ja verkostoissa. Sten Björkman, Jaana Tegelberg ja Henna Sinisalo osallistuivat eurooppalaisten yliopistomuseoiden yhteistyöfoorumin Universeumin vuosikokoukseen Uppsalassa. Sten Björkman ja Jaana Tegelberg osallistuivat myös ICOM:n (International Council of Museums) ja UMAC:n (University Museums and Collections) kokouksiin Shanghaissa. Lisäksi Sten Björkman osallistui pohjoismaisen tiedekeskusjärjestön NSCF:n vuosikokoukseen Helsingissä. Yliopistomuseolla vieraili vuoden 2010 aikana ulkomaisten yliopisto-, observatorio- ja tiedemuseoiden edustajia mm. Hollannista, Belgiasta, Sveitsistä ja Ruotsista. Yliopiston johto järjesti lisäksi Yliopistomuseon tiloissa lukuisia eri tilaisuuksia ulkomaisten vierailijoiden kunniaksi.
Takaisin Yliopistomuseon säätiö -sivulle
|
