HAMEIDEN HIDASTAMAT
Suomen ensimmäiset naislääkärit
Karolina Eskelin. Museovirasto.
Millaista oli elämä aikana, jolloin naisen paikka oli kotona perheen parissa, ja jolloin hänen oli yliopistoon opiskelemaan päästäkseen anottava vapautusta sukupuolestaan? Millaista oli olla nainen aikana, jolloin isä saattoi tehdä tyttärensä perinnöttömäksi kuullessaan tämän suunnittelevan lääkärin uraa? Keitä olivat ennakkoluuloja murtaneet ensimmäiset naislääkärit?
Helsingin yliopistomuseossa 23.9.2010 aukeava näyttely Hameiden hidastamat – Suomen ensimmäiset naislääkärit valottaa varhaisten naislääkäreiden kohtaamia haasteita opintiellä, työelämässä ja arjessa. Se kuljettaa kävijän 1800-luvun lopulle ja 1900-luvun alkuun, jolloin naiset ensi kertaa ottivat paikkansa tiedemaailmassa ja lääkärin työssä miesten rinnalla.
Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisen naislääkärin, 1870-luvulla opiskelleen ja valmistuneen Rosina Heikelin lisäksi näyttelyssä esitellään kuusi muuta naista, joiden erilaisten elämänvaiheiden ja uravalintojen kautta hahmottuu kuva koulutetun naisen elämästä sadan vuoden takaa. Perheen ja työelämän yhdistäminen, palkkatasa-arvon ja uralla etenemisen ongelmat sekä pätkätyöt ovat asioita, jotka ovat olleet ajankohtaisia niin kauan kuin naiset ovat toimineet työelämässä.
Tasa-arvokysymysten lisäksi näyttelyssä korostuvat varhaisten naislääkäreiden monipuoliset ja erilaiset työurat. Siinä missä Laimi Leidenius kohosi Helsingin yliopiston ensimmäiseksi naisprofessoriksi, lähti Selma Rainio Afrikan Ambomaalle lähetyslääkäriksi.
Hameiden hidastamat on toteutettu yhteistyössä Finska Läkaresällskapetin kanssa. Näyttely juhlistaa tämän Suomen kolmanneksi vanhimman tieteellisen seuran 175-vuotista historiaa. Näyttelyarkkitehtina on toiminut Harri Tarkka.
Näyttely on avoinna 23.9.2010 - 14.8.2011
ILMAINEN YLEISÖOPASTUS LAUANTAINA 13.8. KLO 13!
Lisätietoja:
museoamanuenssi Henna Sinisalo puh. 050-4155286, henna.sinisalo@helsinki.fi
Verkkojulkaisu pdf-tiedostona
 Rosina Heikel. Museovirasto.
|
