MIKROBIEN MAAILMA AVAUTUU
Ranskalainen mikroskooppi 1800-luvun lopulta. Kuva: Timo Huvilinna.
Kun isorokkorokote 1700-luvun lopussa keksittiin, eivät aikalaiset osanneet aavistaakaan mihin sen teho perustui. Viruksia, bakteereja ja muita taudinaiheuttajia ei tuolloin vielä tunnettu ja käsitykset sairauksien syistä erosivat merkittävästi nykyisestä. 1800-luvun loppupuoli oli lääketieteen kannalta mullistavaa aikaa, sillä mikroskopian kehityksen myötä tiedemaailma sai viimein välineet tutustua taudinaiheuttajiin.
Vuosisadan lopulla puhtaudesta tuli keskeinen osa lääketiedettä, kun erilaiset menetelmät käsien, työvälineiden ja työtilojen puhdistamiseksi mikrobeista alkoivat kehittyä. Valkoista takkia alettiin käyttää erityisenä helposti steriloitavana työvaatteena. Kumikäsineet otettiin käyttöön.
Rokotuslansetti ja -kauha sterilointiin soveltuvassa telineessä. Kuva: Timo Huvilinna.
Myös sairastuneiden eristämiseen alettiin kiinnittää huomiota. Tautien leviäminen voitiin pysäyttää varhaisvaiheessa, jos potilaat eivät olleet yhteydessä muihin ihmisiin. Rokotusten, parantuneen hygienian ja sairaiden eristämisen avulla isorokko hävitettiin Suomesta lähes kokonaan reilussa kymmenessä vuodessa.
Pariisin Pasteur-instituutin opetustaulut noin vuodelta 1920 esittävät rokkorakkulaa apinan iholla neljäntenä päivänä isorokkorokotuksen jälkeen sekä isorokkoviruksen aiheuttamia muodostumia kaniinin sarveiskalvolla. Kuvat: Timo Huvilinna.
Takaisin
|
